Vihreiden Ohisalo: Suomi vesitti EU:n yritysvastuudirektiiviä

EU:n yritysvastuudirektiivistä on saavutettu EU:n neuvostossa kompromissi, jota Suomi on vihdoin tukemassa. Kompromissi on vesitetty versio yritysvastuudirektiivistä, jossa muun muassa entistä useampi yritys on direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Suomen viime hetken iltalypsy vei direktiivin heikompaan suuntaan. 

Pääministeri Orpon viestipalvelu X:ssä kertoman perusteella Euroopan unionin neuvosto on saavuttanut puheenjohtajamaa Belgian kokoaman kompromissin yritysvastuudirektiivistä. Kompromissia on etsitty siitä asti, kun Suomi siirtyi direktiiviä vastustavien ja tyhjää sen kohdalla äänestävien maiden joukkoon EU-instituutioiden kolmikantaneuvotteluiden jälkeen. Nyt tehty Belgian kompromissiesitys on heikennetty versio aiemmin pöydällä olleesta direktiiviesityksestä.

– Tämän direktiivin kaatuminen ja kaataminen olisi ollut katastrofi. Samaan aikaan on surkeaa, että Suomen aloittama iltalypsy käynnisti kierteen, jossa lopullista tulosta heikennettiin eri suunnista. Aiemmin direktiivi olisi koskenut yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä, joiden globaali liikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa, mutta nyt kompromissiesityksessä raja on noussut jo 1000 työntekijään ja globaali liikevaihto yli 300 miljoonaan euroon, Ohisalo huomauttaa.

– Hallitus heiluttelee käsiään, eikä anna kotimaassa esityksiä ilmaston tai ympäristön tilan parantamiseksi, mutta myös omalla nuivalla politiikallaan vesittää EU:n laajuista direktiiviä, jonka avulla voitaisiin puuttua myös yritysten laajoihin, globaaleihin arvoketjuihin, Ohisalo jatkaa.

Suomen viime hetken kriittinen suhtautuminen yritysvastuudirektiiviin, huolimatta hallitusohjelman myönteisestä kannasta, perustui tulkintaan, jossa direktiivin seurauksena olisi jouduttu laajentamaan ryhmäkanteen käyttöä suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Suuren valiokunnan jatkokuulemisissa on selvinnyt, ettei tälle hallituksen huolelle ole perusteita, mutta Suomi on jatkanut muutoksen ajamista direktiiviin tästä huolimatta. 

Neuvoston menettelysääntöjen mukaan esityksen tueksi tarvitaan määräenemmistöpäätöksessä 15 maata, joiden pitää yhdessä edustaa 65 prosenttia EU:n väestöstä. Äänestämisestä pidättäytyminen eli niin kutsuttu tyhjän äänestäminen rinnastuu näin ollen esitystä vastaan äänestämiseen. Suomen päätös pidättäytyä äänestämisestä johti muidenkin maiden pidättäytymiseen, joka taas johti pöydällä olleen esityksen vesittämiseen ja nyt saavutettuun uuteen kompromissiesitykseen.

Lisätietoja antavat:

Maria Ohisalo
kansanedustaja
050-4787900
maria.ohisalo@eduskunta.fi

Ville-Veikko Mastomäki
viestintäpäällikkö
040-7641684
ville-veikko.mastomaki@vihreat.fi