Maria Ohisalo: Kokoomuksen ja RKP:n liberaalit äänet jäivät vähemmistöön ja mahdollistivat oikeistokonservatiivisen hallituksen synnyn

Maria Ohisalon mukaan hallitusohjelman kirjaukset ilmaston ja luonnon suhteen eivät riitä tavoitteiden toteutumiseen. Ohisalo on huolissaan myös eriarvoisuuden lisääntymisestä ja hallituksen EU-politiikan kurssin puuttumisesta. 

Avoimemman, ihmisoikeuksia kunnioittavan sekä luontoa ja ilmastoa suojelevan Suomen äänet ovat Ohisalon mukaan hallitusohjelmassa sivussa. 

–  Kun vertaillaan edellistä ja tulevaa hallituskautta, Orpon hallitus on leikkaamassa luonnonsuojelun rahoituksesta yli kolmanneksen, vaikka luontokadon pysäyttämiseksi määrärahoja pitäisi tässä tilanteessa lisätä. Puutteita on myös lainsäädännön puolella. Hallitusohjelmasta ei esimerkiksi löydy kirjausta ilmastolain kaltaisesta vahvasta luontolaista tai riittävistä luonnonsuojelun määrällisistä tavoitteista, Ohisalo toteaa.

Luontopolitiikan lisäksi ilmastopolitiikka ottaa takapakkia.

– Suomen hiilineutraalius voi toteutua vain, jos riittäviä päästövähennyksiä tehdään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja sen rinnalla vahvistetaan romahtaneita hiilinieluja. Nyt näyttää siltä, että hallitus ottaa kunniaa ilmastotyön etenemisestä niillä sektoreilla, joilla se etenee jo valmiiksi ja istuu käsien päällä niillä sektoreilla, joilla tarvittaisiin lisätoimia. Hiilinielujen pelastuspaketti on purkalla kasattu, liikenteen ilmastotyötä jarrutetaan ja kuntien ilmastosuunnitelmista luovutaan. Samalla hassataan aivan valtava taloudellinen mahdollisuus vihreän siirtymän saralla, Ohisalo sanoo.

Tulevien vuosien EU-politiikka on pienen maan kannalta tärkeää.

– Hallitusohjelman Eurooppa-politiikka näyttää olevan vailla suuntaa, tai jos suunta on, se on vain omaan napaan katsominen. Hallituksen keskeiset EU-tavoitteet ovat talouskurin ja maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen. Se ei ole kummoinen Eurooppa-politiikan johtoajatus. Missä on visio suunnasta? EU:n merkitys on valtava taloudellisesti, vihreän siirtymän vauhdittajana ja ulkopolitiikan selkänojana, Ohisalo korostaa.

Entisenä köyhyystutkijana Ohisaloa huolettaa, kääntyykö eriarvoisuus voimakkaaseen kasvuun.

– Kokoomus lupasi vaalien alla jättimäisiä leikkauksia asumistukeen, ja nyt niitä on tulossa. Se on erityisen haitallista, sillä asumistuki on tuki, joka kohdistuu juuri eniten sitä tarvitseville. Perusturvaleikkaukset ja matalapalkkaisten ihmisten aseman heikentäminen eivät ole kestävä tapa tasapainottaa julkista taloutta. Asumisneuvonnan leikkaaminen puoleen tulee puolestaan vesittämään tulevien vuosien asunnottomuustyötä. Köyhyysrajalta on vaikea ponnistaa työelämään, ja huono-osaisuuden kasautuminen on inhimillisesti kestämätöntä ja synnyttää ison laskun yhteiskunnalle. Usein se myös periytyy sukupolvelta toiselle, Ohisalo sanoo.

Ohisalo ei ole vakuuttunut siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään.

– Sosiaaliturvan uudistamista tarvitaan, mutta paholainen on yksityiskohdissa. Hallituksen kaavailema yleistuki näyttää painottavan tarveharkintaa ja olisi vahvan syyperusteinen. Itse kehittäisin järjestelmää muuttuviin elämäntilanteisiin sopivaa perustuloa kohti, Ohisalo sanoo.