Maria Ohisalo: luontopääoma huomioitava valtiontalouden tilinpidossa

Kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr.) vaatii hallitukselta toimia luontopääoman huomioimiseksi valtiontalouden tilinpidossa. Ohisalo esittää, että hallitus ottaisi bruttoekosysteemituotteen taloudellisen toiminnan mittariksi bruttokansantuotteen rinnalle.


Luonnon tarjoamille ekosysteemipalveluille ei ole perinteisesti määritelty arvoa kansantalouden tilinpidossa eikä niitä ole otettu huomioon pitkän aikavälin taloudellisissa laskelmissa ja ennusteissa, vaikka luonnon tarjoamat hyödyt ovat paitsi elämän, myös talouden perusta.


– Välinpitämättömyyden ja lyhyen tähtäimen taloudellisen hyödyn maksimoinnin seurauksena luonnon monimuotoisuus on kaventunut kaikkialla maailmassa. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät enää riitä tyydyttämään nykyistä kulutustasoa, Ohisalo varoittaa.


Jatkossa kaikkien valtion päätösten tulee Ohisalon mukaan olla ekologisten reunaehtojen sisällä. Talouden menestyksen mittareita tulee uudistaa ja taloudellisen toiminnan tarkastelussa tulee huomioida paremmin luontopääoman kuluminen. Luontopääoma tarkoittaa, että luonto ymmärretään keskeisenä talouden tekijänä, jonka tuottavuudesta on syytä pitää huolta.


– Pääministeri Petteri Orpon hallitus sitoutuu ohjelmassaan turvaamaan luontopääoman säilymisen osana vastuullista talouspolitiikkaa ja tavoittelemaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, on vielä hämärän peitossa. Me Vihreissä ehdotamme, että hallitus ottaisi käyttöön bruttoekosysteemituotteen taloudellisen toiminnan mittariksi bruttokansantuotteen rinnalle, Ohisalo kertoo.


GEP (gross ecosystem product) on BKT:n rinnalle kehitetty mittari, jolla lasketaan yhteen luonnon tarjoamien palveluiden vuotuista arvoa tietyllä alueella.


Nykyiset taloustieteen mallit ovat perustuneet oletukselle, että yhteiskunnat toimivat ikään kuin erillään luonnosta. Tämän takia talouden keskeinen mittari, bruttokansantuote (BKT), ei ota huomioon luontopääoman kulumista. Pelkkä bruttokansantuote ei siis riitä taloudellisen toiminnan saati hyvinvoinnin mittaamiseen. Sen rinnalle tarvitaan mittareita, jotka huomioivat taloudellisen toiminnan vaikutukset luontopääomaan ja päinvastoin.


– Luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton itseisarvo, mutta valitettavasti se ei ole toistaiseksi riittänyt suuren mittakaavan muutoksen aikaansaamiseen, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä, Ohisalo muistuttaa. 


– Siksi luontopääoma ja luonnon tuottamat ekosysteemipalvelut on nyt saatava mukaan talouden tilinpitoon. Jätin asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen yhdessä muiden vihreiden kansanedustajien kanssa, Ohisalo sanoo.

Maria Ohisalo